Hunaja on jähmeää tai kiinteää sokeriliuosta, jonka mehiläinen tuottaa medestä. Kaikki hunaja on tuoreena juoksevaa ja meripihkan väristä. Hunaja on hapanta (pH keskimäärin 3,9) ja ns. superkylmää nestettä, jonka kahden pääainesosan sulamispiste on korkeampi kuin normaali huoneenlämpötila (fruktoosilla 103 °C ja glukoosilla146 °C). Hunaja on myös kuivaa ja se imee itseensä kosteutta ilmasta, minkä vuoksi se on säilytettävä tiiviissä purkissa. Hunaja kristallisoituu ajan mittaan, joskus nopeammin, joskus hitaammin ja sen väri vaihtelee valkoisesta keltaisen sävyjen kautta ruskeaan tai harmaanmustaan.

Hunaja tuotteena tuotetaan kesymehiläisillä. Ne lisäävät keräämäänsä meteen muun muassa entsyymejä hajottaakseen yhdistettyjä sokereita yksinkertaisiksi sekä jopa 13 erilaista maitohappobakteeria (laktobacillus-bakteereja) muuntaakseen meden hunajaksi.

Mesi sisältää tavallisesti 25–45 % hiilihydraatteja, loppu on enimmäkseen vettä. Valmis hunaja on mehiläisten kuivaamaa ja sisältää tavallisesti vain 14–18 % vettä ennen kuin ne säilövät sen sulkemalla vahasolun vahakannella. Hunaja on laktobakteerien vuoksi fermentoitu tai hapatettu elintarvike.

Hunaja saa tuoksunsa, makunsa ja värinsä niistä kukista, joista mehiläiset ovat keränneet meden. Kemialliselta koostumukseltaan hunaja on noin 75 % hiilihydraatteja ja noin 20 % vettä. Pääosa hiilihydraateista on monosakkarideja, eli glukoosia ja fruktoosia. Pohjoismainen hunaja on yleensä koostumukseltaan kiinteää, koska kukkiemme mesi sisältää suhteellisen paljon glukoosia. Tietolähde: Ruotsin mehiläishoitajien keskusliitto (Sveriges biodlares riksförbund).

Ravintosisältö/100 g hunajaa noin:

Proteiinit 0,50 g, kalsium 5,0 g
Hiilihydraatit 80,8 g, magnesium 33,0 g
B2-vitamiini 0,004 mg, fosfori 7,0 mg
Niasiiini 0,2 g, rauta 0,5 mg
B6-vitamiini 0,02 g, mangaani 0,37 mg
Pantoteenihappo 0,07 mg, sinkki 0,1 mg
C-vitamiini 4,0 mg, kromi 5,0 mg
Kalium 60,0 mg, fluori 8,0 g
Boori 0,72 mg